Lapsiperheiden tuetun lomatoiminnan vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä perheiden hyvinvoinnissa ja terveydessä. Vaikeassa elämäntilanteessa elävät perheet hyötyvät tuetusta lomasta, havaittiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Solaris-lomat ry:n tuoreessa tutkimuksessa Lomalle yhdenvertaisuuteen: Lomatoiminnan osallisuusvaikutusten arviointi (Mäntylä, Erika 2020).
Tulos on kiinnostava, koska työssäkäyvillä loman terveys- ja hyvinvointivaikutusten on havaittu aiemmissa tutkimuksissa hiipuvan jo viikossa. Tutkimuksen perusteella lomalla näyttäisi olevan suurempi vaikutus ihmisiin, joilla on ollut pitkään huonommuuden, häpeän ja ulkopuolisuuden kokemuksia esimerkiksi pitkään jatkuneen työttömyyden vuoksi. Loman vaikutukset näkyivät tutkituilla perheillä jopa neljän kuukauden jälkeen.
Tutkimukseen osallistuneille vanhemmille tehtiin kysely ennen ja jälkeen loman (229 vastaajaa). Ennen lomaa vanhemmat kokivat terveydentilansa ja elämänlaatunsa heikommaksi kuin lapsiperheiden vanhemmat keskimäärin. Lisäksi he kokivat itsensä useammin yksinäiseksi.
Loman jälkeen vanhempien osallisuuden kokemus oli vahvistunut, koettu terveys kohentunut, elämänlaatu parantunut ja yksinäisyyden kokemukset vähentyneet. Loman seurauksena osallistujien käsitykset omista kyvyistään laajenivat ja tulevaisuuden vaihtoehdot avartuivat. Lisäksi osallistujien luottamus omaan pärjäämiseen vahvistui.
Lomalla oli joillekin osallistujille jopa käänteentekeviä vaikutuksia. Tällaisia muutoksia olivat asuinpaikkakunnan vaihtaminen, siirtyminen palkkatyöhön tai selkeästi parempi mielen hyvinvointi.
Lomaympäristö ja loma-aktiviteetit mahdollistavat arjen vaativista rooleista irrottautumisen
”Kun perhe pääsee lomailemaan muiden perheiden joukkoon, syntyy arvokkuuden ja kuuluvuuden kokemus. Muut lomailijat eivät näe, millaisten palvelujen asiakas olet tai mitä tukea saat – pääset irti palvelujen asiakkuuksiin liitetystä stigmasta ja häpeästä”, kuvailee THL:n tutkija Erika Mäntylä.
Vaikka tuettu loma myönnetään tarveharkintaisesti, se mahdollistaa pääsyn universaalin kokemuksen pariin.
”Tällaisia mahdollisuuksia tulisi luoda enemmän: että emme vain loisi erityispalveluita heikossa asemassa oleville ja sysäisi heitä pois yhteisen kokemuksen piiristä”, Mäntylä painottaa.
On tärkeää, että tuetulle lomalle osallistuvat saavat yhtä hyvää palvelua kuin muutkin lomalaiset, ja että tuettuja lomia järjestetään lomakohteissa, joissa käy paljon myös muita asiakkaita. Lomalla tulisi järjestää riittävästi lastenhoitoapua, jotta vanhemmat saisivat hengähtää ja lapset saisivat viettää lomaa jaksavamman aikuisen kanssa.
Vaikka loma ei ollut kaikille käänteentekevä, loman tarjoama virkistys lisäsi monien voimavaroja ja pystyvyyden kokemuksia. Loma voi muun muassa tukea lapsen myönteisen itsetunnon kehittymistä.
Lomailijoiden osallisuuden kokemusta mitattiin osallisuusindikaattorilla
Osallisuuden kokemusta mitattiin tutkimuksessa THL:n uudella osallisuusindikaattorilla. Se kuvaa muun muassa sitä, kokeeko vastaaja päivittäiset tekemisensä merkityksellisiksi, kuuluuko hän itselleen tärkeään yhteisöön ja pystyykö hän vaikuttamaan asioihin omassa elämässä ja elinympäristössä.
”Tulokset osoittavat, että lomatoiminnalla on osallisuutta lisääviä vaikutuksia. Lomatoimintaa voidaan tästä näkökulmasta pitää kannattavana sosiaalisena investointina”, kertoo THL:n tutkija Lars Leemann.
Tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä THL:n Sokra-koordinaatiohanke ja Solaris-lomat ry. Sokra-hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Solaris-lomat ry:n osalta tutkimusta rahoitti Tradekan Säätiö.